Älä ota koiran käytöstä henkilökohtaisesti..

Meidän ihmisten on usein haastavaa muistaa, että kesyydestään huolimatta koira on ennen kaikkea eläin, eikä ihmisen tavoin ajatteleva ja käyttäytyvä olento. Koirat käyttäytyvät niin kuin niille on lajityypillistä ja ne tekevät sitä mikä on niille kannattavaa. Samalla tavalla ne oppivat välttämään sitä, mikä ei ole niille kannattavaa. Siihen miksi koira käyttäytyy niin kuin se koiraeläimenä käyttäytyy, on monia tekijöitä ja  kaikki ne vaikuttavat siihen, miten koira asiat kokee ja miten se niihin reagoi.

Koira, kuten muutkaan eläimet, ei suunnittele käytöstään etukäteen, käytös on aina vain reaktio johonkin ärsykkeeseen. Koira elää koko ajan nykyhetkessä, se ei siis suunnittele seuraavan aamun lenkkiä tai mieti viime viikolla syötyjä kenkiä. Koira ei myöskään osaa ajatella käytöksensä kaikkia mahdollisia seurauksia, toisin kuin taas ihmiset tekevät. Koira ei kykene kettuilemaan, kostamaan tai häpeämään tekojensa seurauksia. Kaikki kyseiset ajatukset ja tunteet ovat niin mutkikkaita, että ne vaativat aivoilta aivan erityistä rakennetta, sellaista, joka nykytiedon valossa täydellisenä löytyy vain ihmiseltä.

           Nykytiedon ja tutkimusten mukaan koira ei kykene asettumaan toisen asemaan kuten ihminen. Koirilta siis puuttuu kyky ymmärtää, että toinen voi ajatella ja tuntea eri tavalla kuin itse.. Eläinten tietoisuuden tutkiminen on muuttumistilassa, mutta tällä erää on melko yksimielisesti todettu, että koirilta puuttuu kyky ymmärtää olevansa yksi erillinen yksilö. Koirat eivät kykyne ymmärtämään sanojen sisältöä, niille siis vaikkapa sanasta ”aurinko” ei tule mieleen kesä, lämpö tai keltainen. Koirat ymmärtävät vain sanat, joihin on luotu jokin sisältö (toiminto). Siksi esimerkiksi koiran toruminen on useimmiten turhaa. Jollei koiralle ole opetettu mitä sanat tarkoittavat, on ”keskustelu” yhtä hyödyllinen kuin kahden sellaisen ihmisen välillä, joilla ei ole lainkaan samaa kieltä.

Yleensä ongelmia yhteiselossa alkaa ilmetä siinä vaiheessa, kun unohdamme kaiken edellisen ja luomme turhia oletusarvoja koiran käyttäytymiselle. Koirien koko maailma on kovin erilainen kuin meidän; ne näkevät, kuulevat ja haistavat eri tavalla ja niiden arvomaailma on täysin erilainen kuin ihmisten. Koira oppii toimintansa seurauksista ja koulutuksen tuloksena koira voi oppia yhdistelemään asioita toisiinsa, mutta mieluiten koirat keskittyvät asioihin, jotka tapahtuvat juuri tällä hetkellä. Koiran käytös voi myös vaihdella tilanteen ja ärsykkeiden mukaan, kotona se voi osata asian hyvin ja ulkona se ei tunnu muistavan koskaan mitään tehneensäkkään. Jos tässä kohtaa ajatellaan, että koira haluaa olla inhottava tai pomottaa, lähdetään pahasti harhaan. On helpompaa keksiä syitä koiran omasta käytöksestä kuin ottaa vastuu omasta kouluttamisesta tai kuten yleensä, kouluttamattomuudesta.

               Eläimeltä voidaan aina vaatia vain tasan se, mitä sille on koulutettu. Kun asioiden tekeminen tehdään kannattavaksi koiralle, ei sillä ole mitään syytä olla tekemättä tai tottelematta. Koira ja ihminen eivät voi laumautua keskenään, mistä johtuen koira ei yritä tottelemattomuudellaan ottaa paikkaa lauman päänä tai horjuttaa kenenkään valta-asemaa. Jos koira ei tiedä miten sen tietyissä tilanteissa tulisi toimia, se päätyy toimimaan tavalla, joka on sille eläimenä luonnollinen. Usein kuitenkaan nämä tavat toimia (esim.rähjäys remmissä), eivät ole meidän mielestämme mukavia, mutta sen sijaan, että rankaisisimme koiraa, meidän tulisi miettiä mitä haluamme koiran vastaavassa tilanteessa jatkossa tekevän ja lähteä kouluttamaan tätä toivottua käytöstä.

Kun koiralle kyetään opettamaan halutut asiat ja säännöt ilman uhkaa ja pelkoa, selkeästi sekä määrätietoisesti, ansaitsemme koiran kunnioituksen. Koiran kouluttaminen palkitsemalla oikeasta ei siis tarkoita sitä, että koira saisi tehdä mitä haluaa, päinvastoin. Palkitsemalla koulutetulle koiralle on opetettu, että sääntöjen noudattaminen on kannattavaa, sitä ei ole vain opetettu välttämään asioita. Palkitsemisen vastakohta ei ole rankaisu, eikä koiran fyysinen rankaiseminen koskaan ole kouluttamista.

Koirien kouluttaminen vaatii aikaa, hermoja, ymmärrystä ja paljon huumoria. Jos koira ei tee sitä, mitä siltä pyydät, mieti onko koulutus ehkä vielä vaiheessa; tarvitaanko lisää toistoja helpomassa ympäristössä tai pidempää välimatkaa ohitettavaan koiraan? Palkitsemiseen perustuva koulutus parantaa koiran ja omistajan välistä suhdetta, lisää luottamusta ja saa koiran osallistumaan aktiivisemmin tekemiseen. Toimivaa ja tervettä vuorovaikutusta koiran ja omistajan välillä voidaan sitten vaikka kutsua johtajuudeksi.

Lähteet;
Gordon Gallup MSR test