22. syyskuuta 2013

Tää on rakkautta, hulluutta, draivii, melkein kaiken ton se vaatii!

Onpas taas tekemistä riittänyt! Suunnitelmiinkin kerkesi tulla muutosta, eli en lähtenytkään kilpailuihin hoitamaan, koska muuten tänne tallille ei olisi jäänyt ketään hoitamaan hevosia ja matkaa sinne kilpailuihin olisi ollut suuntaansa yli 12 tuntia, joten onneksi ei tarvinnut lähteä! Toisaalta se tiesi myös sitä, että to-la tein tallit, ratsastukset ja juoksutukset yksin, mutta pääsin ratsastamaan joka päivä neljä hevosta, eli en valita;)

Koska joinain päivinä työ on fyysisesti (ja toisinaan henkisestikkin) aika raskasta, olen tehnyt iPodiin:ni soittolistan, jonka nimi on "tsemppaus", ja siinä on kappaleita, jotka antavat minulle voimaa ja joita kuuntelen myös ennen kilpailuja:D Musiikki toimii, varsinkin silloin, kun olen yksin! Noiden kappaleiden innoittamana, keksin myös postauksen otsikon. Toivon, että kun jos minusta joskus tulee hyvä ratsastaja, voin sanoa, että oikeasti tein töitä sen ja saavutusteni eteen.

Tänään on täällä on ollut todella lämmintä, t-paidassa tarkeni oikein hyvin ja ensi viikoksi onkin luvattu jopa +24 astetta! Huomenna on viimeinen päivä täällä Hirtenhofissa, minulla tulee kyllä ikävä tätä paikkaa, olen viihtynyt paremmin kuin hyvin. Toisaalta odotan innolla, että pääsen taas kunnolla kouluratsastuksen pariin. Toivon, että viihdyn siellä tallilla ja pääsisin ratsastamaan paljon, hehe:) Onneksi Ulm on aika lähellä, joten voimme vapaapäivinä nähdä Juulin kanssa ja kerkesimmekin jo suunnitella päiväreissua Müncheniin. Ja huomenna illalla olemme menossa porukalla syömään ravintolaan, ihanaa päästä vähän ulos.

Perjantai iltana saimme taas treenata vatsalihaksia naurun merkeissä, kun yritimme käydä tankkaamassa auton.. Se ei ollutkaan ihan niin helppoa, kun kuvittelimme ja loppujen lopuksi yhden Audin tankkaamiseen tarvittiin meidät kolme ja viisi saksalaista! Kyllä siinä sai hyvät naurut myös meitä auttaneet ihmisetkin:D Onneksi täällä on paljon avuliaita ihmisiä ja saimme lopulta auton tankattua.

Torstaina sain terveisiä Suomesta, kun Lauran mukana saapui äidin tekemä paketti, johon kuului irtokarkkeja, suomen Cosmo ja ruisleipää! Olikin jo kerennyt tulla kova ikävä noita, varsinkin irtokarkkeja.. Valitettavasti en ole tällä viikolla kerennyt enempää kuvia ottamaan, kun päivät ovat tosiaan olleet niin kiireisiä!

 
xo, Nea

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti