Koirien stressi

”Stressi on EU:n käytettävän määritelmän mukaan fyysisinä, psyykkisinä ja sosiaalisina oireina ja toimintahäiriöinä ilmenevä häiriötila, joka johtuu yksilön kokemuksesta, ettei hän kykene selviytymään häneen kohdistuvista vaatimuksista” (Wikipedia)

”Stressi on osa elämää: sitä voi esiintyä missä tahansa tilanteessa ja myös missä tahansa elämän vaiheessa. Stressin aiheuttajat, samoin kuin yksilön itselleen kehittämät selviytymisstrategiat, vaihtelevat yksilöittäin niin ihmisillä kuin koirilla.” (Scholz ja Reinhardt)

Stressin sanotaan olevan kehon tapa reagoida pelkoon sekä vaaroihin, se valmistaa koiran kehoa toimimaan nopeasti sekä voimakkaasti. Lyhytaikaisena stressitasojen nouseminen on paitsi luonnollista myös tarpeellista, sillä kohtuullisesti kohonnut valmiustila terästää keskittymistä ja saa koiran suoriutumaan monenlaisista tehtävistä; ottamaan elimistöstään enemmän irti, pakenemaan nopeasti tai tarvittaessa selviytymään tappelusta.

Koska stressi kuuluu kaikkien eläinten elämään, kestää koirankin elimistö hyvin lyhytaikaista ja pientä stressitasojen kohoamista; tätä tapahtuu päivittäin erilaisissa ristiriita tilanteissa. Useimmat koirat kestävät myös tilanteita, joissa stressitasot nousevat voimakkaammin, jos tällaisiä tilanteita sattuu harvoin ja koiralle tarjotaan riittävästi aikaa palautua näistä tilanteista. Rotujen ja yksilöiden välillä on eroja siinä, minkä verran stressiä koira kestää, mitkä tilanteet se kokee stressaaviksi ja miten se kyseisistä tilanteista pyrkii selviytymään.

Kaikki stressi ei siis ole pahasta, mutta miksi sitä kuitenkin pyritään välttämään? Liiallinen stressi heikentää koiran toiminta- ja suoristuskykyä ja jo vähäinenkin stressi pitkittyneenä on aina riski koiran yleiselle hyvinvoinnille ja terveydelle.

Mitä koirassa tapahtuu?

Stressiä ja pelkoa käsitellään samassa osassa aivoja; koira ei voi tuntea pelkoa stressaantumatta, mutta voi stressaantua pelkäämättä. Stressi on elimistön reaktio johonkin sisäiseen tai ulkoiseen ärsykkeeseen, josta sympaattinen hermosto aktivoituu ja johtaa tapahtumaketjuun, jossa koko elimistö valmistautuu toimimaan.

Kun koira kohtaa uhkaavaksi koetun asian (näitä stressiä aiheuttavia asioita kutsutaan stressoreiksi), lisämunuainen alkaa erittämään adrenaliinia, jonka vaikutus näkyy noin 10-30 sekuntia stressorin jälkeen. Normaalisti adrenaliini häviää koiran elimistöstä parissa minuutissa. Tätä tapahtumaa kutsutaan ns.primääriseksi stressivasteeksi (adrenaliinin aikaansaama stressireaktio).

Sekundääriseen stressivasteeseen liittyy olennaisesti toinen hormoni, kortisoli. Kohonnut kortisolitaso voi osittain muistuttaa adrenaliinin vaikutusta, mutta se on pitkäkestoisempi; kohonnut kortisolitaso näkyy veressä vasta muutaman minuutin kuluttua stressorista ja se sen häviäminen elimistöstä kestää muutamia vuorokausia, joskus jopa pidempään. Tämä kyseinen stressivaste peittää kaiken muun käyttäytymisen ja koiran ainoa tavoite on säilyä tilanteesta hengissä. Tästä pääsemme pitkittyneeseen stressiin, jossa koiran vereen erittyy liikaa kortisolia jatkuvasti, jolloin koira on koko ajan valmiustilassa, eikä sen elimistö pääse toipumaan.

Entä terveys?

Pitkittynyt stressi on haitallista koiran terveydelle, se aiheuttaa muutoksia mm. immuunipuolustusjärjestelmään, joka usein heikkenee ja aiheuttaa koiralle erilaisia ongelmia suolistossa. Pitkittyneen stressin aiheuttamiin terveyshaittoihin voidaan liittää myös mm. sydänkohtaukset, korkea verenpaine ja korvatulehdukset. Moni koirista reagoi stressiin ihollaan: kutina, kuivuminen, karvanlähtö, tassuvälien punertuminen, hilseily ja eloton karva ovat yleisiä stressin oireita. Stressitilanteissa koiran silmät voivat punoittaa, se voi läähättä voimakkaasti, kuolata ja hikoilla tassuistaan.

Riski käytösongelmiin on suurempi koirilla, joiden elimistö on jatkuvassa stressitilassa. Usein näiden koirian reaktiot asioihin tuntuvat liioitelluilta ja ne ovat herkempiä häiriöille (toiset koirat, autot, ihmiset jne), oppiminen voi vaikeutua ja keskittymiskyky heikentyä. Koira vaikuttaa yleiseltä olemukseltaan rauhattomalta, hermostuneelta tai yli-innokkaalta (esim.toisia koiria kohtaan). Stressaantuneena koiran on vaikea rauhoittua lepäämään ja nukkua kunnolla. Ruoka ei maistu, juominen voi vähentyä tai lisääntyä voimakkaasti, ulostaminen lisääntyy.

Stressi lisää stereotyyppistä käyttäytymistä, eli käytöksiä jotka ovat toistuvia ja sinällään tarkoituksettomia. Yleisimpiä stereotyyppisiä käytöksiä ovat mm. oman hännän jahtaaminen, loputtomalta tuntuva kaivaminen, itsensä nuoleminen ja pureminen sekä holtiton haukkuminen. Näiden käytösten aikana koira reagoi huonommin ympäristössä tapahtuviin asioihin. Kyseisten käytösten avulla koira pyrkii parantamaan oloaan; nuoleminen, pureminen ja liikkuminen vapauttavat koiran vereen hormoneja, jotka saavat sen tuntemaan olonsa paremmaksi. Näistä käytöksistä voi muodostua koiralle tapa nopeastikin, sillä ne ovat itsessään palkitsevia. Stereotyyppistä käyttäytymistä ei kannata vain yritttää estää, sillä todellinen apu saadaan vasta, kun koiraa stressaava syy saadaan selville.

Mikä stressaa?

Kuten jo aiemmin todettiin, stressiä aiheutuu yleisesti tilanteissa, joissa koira kokee uhkaa tai turhaumaa. Lisäksi pitkäaikaiselle stressille altistavat mm. jatkuvat muutokset elämässä ja elinympäristössä, pula resursseista, liika saalistusvietin käyttö, fyysisiin pakotteisiin perustuva koulutus (kovakouraisuus, ennalta arvaamattomuus), vähäiset mahdollisuudet lajityypilliseen toimintaan ja taas toisaalta liiallinen aktivointi (koiralle ei anneta mahdollisuutta rauhoittua).

Kipu aiheuttaa myös stressiä ja usein koira, jolla on kipuja, voi nuolla, kirputtaa tai jopa purra itseään pakkomielteisesti. Joskus käytös kohdistuu kipeään kohtaan, mutta ei aina. Jos kipu on jossakin sellaisessa paikassa, ettei koira yletä siihen itse, on yleistä, että koira nuolee esimerkiksi etutassujaan.

Miten helpottaa stressiä?

Ensimmäinen askel kohti stressittömämpää elämää on löytää stressin aiheuttaja ja ylläpitäjä. Koiran elämästä on pyrittävä tekemään mahdollisimman rauhallista. Liiallisesti kiihdyttäviä aktiviteetteja kannattaa pyrkiä välttämään ja rauhoittavaa tekemistä vastaavasti  lisäämään. Nenän käyttäminen (etsiminen, hajutyöskentely), leukojen käyttäminen (puruluut), keskittymistä vaativat älypelit ja riittävä lepo ovat hyviä keinoja rentouttaa koiraa. 

Kuva TÄÄLTÄ

Lähteet;
Scholz & Reinhardt-Stress in dogs
Tuire Kaimio-Koirien käyttäytyminen