3. huhtikuuta 2017

Miksi on väliä miten kouluttaa?


Miksi koira käyttäytyy huonosti?

On tärkeää ymmärtää ja muistaa, että koira on eläin. Vaikka koira on elänyt tuhansia vuosia ihmisen parhaana ystävänä, ei se ole muuttanut koiran perimmäisiä lajityypillisiä käytöksiä. Koira käyttäytyy siis kaikkien muiden eläinten tavoin perimänsä sekä oppimishistoriansa mukaisesti, omasta näkökulmastaan kannattavasti sekä järkevästi. Koiran käytöstä ei siksi koskaan saisi ottaa henkilökohtaisesti eikä siitä saisi loukkaantua, koiran huonokin käytös tästä näkökulmasta on vain käyttäytymistä.
           Koira ei ymmärrä ihmisen puhetta sen enempää kuin mekään emme ymmärrä sen haukkumista. Meille ihmisille itsestäänselvät asiat eivät ole niitä koirille, ne eivät jaa kansamme samaa arvomaailmaa, ne eivät kykene olemaan vastuuntuntoisia tai tiedostamaan käytöksensä kaikkia mahdollisia seuraamuksia. Koirat elävät hetkessä, eivätkä ne suunnittele käyttäytyvänsä huonosti. Koiran käyttäytymiseen vaikuttavat monet eri asiat, mutta karkeasti voitaisiin sanoa, että koira tekee sitä, minkä se kokee kannattavaksi ja välttää asioita, jotka se kokee epämiellyttäviksi. Tähän ei liity mitään sen henkilökohtaisempaa. Käytöksiin vaikuttavat mm. koiran laji-sekä rotutyyppilliset ominaisuudet, oppimishistoria sekä terveydentila.
           Meille ihmisille on tyypillistä hakea syitä ja tulkita. Koiran niin sanottu huono käytös pyritään usein selittämään monimutkaisinkin keinoin, jotka vievät koiran ja omistajan välistä suhdetta vain syvämmälle suohon. Loppujen lopuksi koira käyttäytyy huonosti, koska kokee hyötyvänsä itse siitä jollakin tavalla, vaikka se joskus meistä uskomattomalta kuulostaakin. Koiran käytöksen muokkaaminen on siis itseasiassa halutun käytöksen tekemistä kannattavammaksi kuin mikään muu ympäristössä.



Sehän oppii!

Kaikki eläimet, niin koirat kuin ihmisetkin, oppivat koko ajan toimintansa seuraamuksista. Oppiminen on ollut kaikkien lajien olemassaolon säilymisen edellytys, siksipä koiratkin ovat oppineet jo kauan ennen kuin ihmiset ovat niitä alkaneet kouluttamaan. Koska koirat oppivat koko ajan, oppivat ne siksi myös ihmisestä huolimatta, ympäristö kouluttaa niitä jatkuvasti. Oppimista ei voi kytkeä pois päältä ja siksi omistajan olisikin tärkeää tiedostaa oman toimintansa seuraamukset.

            Kuten jo todettu, koirat oppivat nopeasti saamansa palautteen kautta. Taitava kouluttaja osaa valita riittävän hyvän palkkion, jolla koira motivoituu toistamaan toivottua käytöstä. Miksi tämä käytännössä tuntuu monesti niin vaikealta? Miksi koira tuntuu oppivan nopeammin vetämään hihnassa, hyppimään ihmisiä vasten tai haukkumaan aidalla? Erityisesti silloin, kun keskitymme opettamaan koiraa rankaisemalla, on ympäristön antama palkkio monesti suurempi, jolloin koira kokee käytöksensä rankaisusta huolimatta kannattavaksi. Jos koiraa taas aletaan palkitsemaan riittävästi ja riittävän pienellä kriteerillä ohjaajan vierellä kävelystä, ensin tarpeeksi helpossa ympäristössä, alkaa se palkkion toivossa hakeutumaan ohjaajansa vierelle. Kun koira on toistojen myötä oppinut tämän tavan kulkea hihnassa kannattavaksi, on se motivoitunut kulkemaan ohjaajansa kanssa, jolloin myös häiriöiden lisääminen (esim.koirat, ihmiset), harjoituksiin helpompaa.

Rankaisun historiaa

Psykologi B.F. Skinner loi 1930-luvulla operantin ehdollistamisen teorian. Tutkimuksissaan Skinner muokkasi koe-eläinten käytöksiä ehdollistamisen avulla. Skinner mm.koulutti eläimiä toiseen maailman sotaan. Yleiseen tietoisuuteen operantti ehdollistaminen ei kuitenkaan levinnyt. Esimerkiksi vuonna 1945 Walt Disney Studioiden pääeläinkouluttajana aloittanut Koehler vannoi rangaistuksen nimeen. Koulutus perustui vuosia rangaistuksiin, kuristuspanta ja heittoketju ovat Koehlerin perintöä.

             Ihmisten kohdalla lasten kasvatusmetodit ovat muuttuneet paljon Skinnerin ajoista. Skinnerin mukaan ihmistäkin tuli toki palkita toivotusta käytöksestä, mutta ei-toivottua käytöstä tuli seurata rangaistus. Yleisesti ei ole enää hyväksyttävää käyttää fyysistä väkivaltaa tai sen uhkaa lasten kasvatuksessa, mutta eläinten koulutuksessa käytetään vielä tänä päivänäkin yllättävän paljon vuosikymmeniä vanhoja tapoja, vaikka tilalle on löydetty monia tehokkaampia ja eläin ystävällisempiä keinoja.

Mitä rankaisu opettaa?

Rankaisu ensisijaisesti vähentää koiran toimintaa. Koira voi oppia rankaisujen kautta välttämään tiettyjä asioita tai käytöksiä, mutta se ei silti opeta koiralle haluttua tapaa toimia. Pelottelemalla esimerkiksi toisille koirille rähisevää koiraa vaikkapa kolinapurkilla, koira voi lopettaa rähisemisen, mutta koiran tunnetilaa tai käytöksen perimmäistä syytä pelottelu ei poista. Pelko aina hidastaa ja vaikeuttaa koiran oppimista ja jatkuvassa pelossa eläminen on koiralle suuri terveysriski. Pelko rankaisusta toimii koiralle uhkana ja mitä enemmän koiran elämässä on erilaisia uhkia, sitä epävarmempi siitä tulee. Tämä johtaa siihen, että koiran stressitaso nousee, mikä alentaa koiran ärsykekynnystä, eli sitä vähemmän koira tarvitsee ärsykkeitä reakoidakseen.
               On myös hyvä muistaa, että rangaistus usein muuttaa käyttäytymistä vain hetkellisesti ja se toimii vain niin kauan, kuin pelko rangaistuksesta on suurempi, kuin pelko esimerkiksi ohitettavasta koirasta. Mikäli rangaistusta haluttaisiin käyttää oikein, tulisi koiran ei toivotun-käytöksen loppua kerrasta, mutta kuinka suuri rangaistuksen tulisi silloin olla?

Rankaisemiseen liittyy paljon riskejä

Rankaisujen käyttäminen koulutuksessa on vaikeaa ja siksi ammattikouluttajat jättävät käyttämättä sitä. Jo pelkästään rankaisun ajoittaminen on haastavaa, sillä koira ei saisi yhdistää rankaisua omistajaansa tai mihinkään muuhun ympäristössä läsnäolevaan asiaan. Rankaisun seuraukset ovat aina ennalta arvaattomat, emme voi varmasti tietää, mihin koira rankaisun yhdistää. Esimerkiksi jos toisia koiria kohti kiskovaa koiraa yritettäisiin opettaa olemaan kiskomatta nyppimällä sitä pannasta ohituksissa, voisi se oppia yhdistämään epämukavuuden ja kivun tunteen ohitettavan koiran aiheuttamaksi. Tällä tavoin pelkästään kiskovan koiran tilalle omistaja saattaa saada toisille koirille räyhäävän lenkkikaverin. Siellä missä on koiran silmät on sen ajatus!
           Rankaisujen käyttäminen vähentää koiran motivaatiota sekä omatoimisuutta tarjota erilaisia käytöksiä. Koira voi oppia pelkäämään jo pelkästään rankaisua edeltäviä toimia. Jatkuva pelossa eläminen voi aiheuttaa koiralle masennusta ja opitun avuttoman tilan. Mikäli koira muodostaa assosiaation omistajansa ja rankaisun välille, alkaa koira pelkäämään omistajaansa, tällainen tilanne on kaikkien osapuolien kannalta hyvin epämiellyttävä.

Poliisikoirakouluttaja Stevie White on on kirjoittanut ohjeet kouluttajille rankaisun käyttöön, mikäli siihen päädytään.
Rankaisun pitää:
1.Tulla odottamatta
2.Vähentää käytöstä
3.Olla täydellinen voimakkuudeltaan
4. Olla välitön
5.Liittyä käytökseen, ei ohjaajaan
6.Tapahtua joka kerta, kun käytös esiintyy
7.Olla koiran mielestä välttämisen arvoista
8.Olla koiran vältettävissä.

Kaikkien näiden asioiden tulisi täyttyä siinä hetkessä, kun rangaistusta käytetään. Melko haastavaa, vai mitä?


Vaarana agressio?

Rankaisut voivat laukaista koirassa agressiivista käyttäytymistä. Koiralla on kolme tapaa suhtautua tilanteeseen, jossa se kokee itsensä uhatuksi: pakeneminen, jähmettyminen ja hyökkääminen. Aggressiosta puhuttaessa leimaamme usein koiran luonteen aggressiiviseksi, vaikka aggressio virallisesti on käyttäytymistä ei siis luonteenpiirre. Kuten meissä ihmisissä, löytyy koiristakin erilaisia persoonallisuuksia. Siinä missä osa meistä kestää huutamista ja uhkailua hiljaa hyväksyen, osa antaa nyrkkien heilua ja antaa räyhääjälle takaisin. Samalla tavalla koiran persoonallisuudesta riippuen, koirat reagoivat eri tavoin rankaisuihin ja niiden uhkaan. Yksikään koira ei halua käyttäytyä aggressiivisesti, eikä koiraa tulisi koskaan asettaa tilanteeseen, jossa se joutuu siihen turvautumaan.
               Turhautumisesta johtuvassa aggressiossa koira pelkää tai/ja on turhautunut, eikä se kykene poistumaan tilanteesta tai saavuttamaan haluamaansa kohdetta. Tällaistä turhautumista aiheuttava este voi olla esimerkiksi hihna, joka estää koiraa pääsemästä tervehtimään vastaantulijaa. Koska koira ei pääsee haluamansa kohteen luokse, se kiihtyy ja kiihtymys voi kehittyä aggressioksi. Mikäli koiralle tässä tilanteessa aiheutetaan kipua esimerkiksi kuristuspannalla, voi kiihtymykseen liittyä myös kipu, jolloin koira alkaa käyttäytyä hyökkäävästi vastaantulevia koiria kohtaan, koska se yhdistää kivun siihen, mitä näkee. Samoin kytkettynä oleva pelkäävä koira, joka joutuessaan liian lähelle toista koiraa kykenemättömänä kasvattamaan etäisyyttä voi kiihtyä ja käyttäytyä aggressiivisesti.
            Siirretty aggressio tarkoittaa, että koira suuntaa hyökkäyksensä ensisijaisesta kohteesta toiseen kohteeseen, eli siihen kohteeseen, joka sitä on sillä hetkellä lähinnä. Mikäli koira on oppinut pelkäämään toisia koiria, eikä asialla tehdä mitään, voi koira kiihtyessään esimerkiksi purra omistajaansa toisen koiran sijasta. Tällainen käytös leimataan usein dominanssiaggressioksi tai luonneviaksi, vaikka kyseessä on vain koiran äärimmäinen keino yrittää selviytyä sille uhkaavalta vaikuttavasta tilanteesta.
             Rankaisujen seuraamuksena koiralla voi myös esiintyä esimerkiksi pelko- ja kipuaggressiota. Rankaisemalla koulutettu koira ei yleensä osaa käyttäytyä vaikeissa tilanteissa rauhallisesti, vaan se turvautuu haastavissa tilanteissa siihen, millä se on aina ennenkin tilanteista selviytynyt, luultavasti entistä hanakammin, koska se on koulutuksen myötä opetettu pelokkaaksi ja epävarmaksi. Muille koirille rähisevät koirat eivät ole mahtailevia tai pomottavia, sillä rähinä on karkoittava signaali ja johtuu pelosta. Jos koiraa rangaistaan pelosta, se pelkää entistä enemmän. Mikäli koiran tunnetilaa muutetaan positiivisemmaksi ja koulutetaan koiralle vahva korvaava toiminto rähjäämisen tilalle, luodaan koiralle turvaa tilanteisiin, joissa se on pelokas tai epävarma ja autetaan se tilanteesta yli turvautumalla uuteen käytökseen rähjäämisen sijasta.

Miksei namit toimi?
Palkitsemalla voidaan kouluttaa mitä tahansa eläintä, hiirestä norsuun ja käärmeestä leijonaan. Kuinka monelle tulisi mieleen esimerkiksi lähteä painimalla selättämään tottelematonta leijonaa? Joskus silti ihmiset kokevat, ettei palkitseminen tehoa juuri heidän koiraansa. Mikäli tuntuu, ettei koulutus lähde etenemään, löytyy syy 99% varmuudella joistakin seuraavista.



1. Palkkio
Palkkion tulee olla sellainen, jota koira jaksaa tavoitella. Mikäli koira ei koe käytettävää palkkiota tavoiteltavana, ei se myöskään toimi vahvisteena. Osalle ahneista koirista vahvisteena käy mikä tahansa nakkipalasta ruokaraksuun, mutta joskus omistajan täytyy käyttää luovuutta löytääkseen riittävän palkkion. Se mikä toimii kotona olohuoneessa ei välttämättä toimi kadulla muiden koirien seassa.



2. Ajoitus
Ajoituksella tarkoitetaan palkkion ajoittamista oikeaan aikaan. Tämä on jokaisen kouluttajan, mutta samalla haastavin tärkein taito. Mitä täsmällisemmin pystymme hoitamaan ajoituksen, sitä nopeammin koulutus etenee.



3.Vahvistetiheys
Tarkoittaa sitä, kuinka usein koira saa palkkion. Alkukoulutuksessa palkkion pitää tulla riittävän usein, jotta koiran motivaatio alkaisi rakentumaan. Jos koiraa palkataan liian harvoin, se alkaa keskittyä ympäristöönsä. Kun koulutusta aloitellaan, koiraa kannattaisi pyrkiä palkkaamaan n.3 sekunnin välein, joten kyllä, alkuun sinun on toimittava koirasi namiautomaattina. Mitä enemmän koiran osaaminen kasvaa, sitä harvemmaksi palkkaus väliä voidaan tietysti tiputtaa.



4. Kriteeri
Eli mitä koiran on vähimmillään tehtävä saadakseen palkkionsa? Alkuharjoittelu tulisi aina aloittaa mahdollisimman helpossa ympäristössä ja mahdollisimman pienellä kriteerillä. Tätä voisi verrata vieraan kieleen opetteluun; ensin on opeteltava yksittäisiä sanoja ennen kuin voi oppia rakentamaan kokonaisia lauseita. Vieraan kielen puhuminen luokkahuoneessa voi onnistua hyvin, mutta yllättävässä tilanteessa lomamatkalla sanat alkavatkin kangerrella. Mitä enemmän koira osaa, sitä suuremmaksi kriteeriä voidaan nostaa. Kriteerin asettamiseen vaikuttaa koiran teknisen osaamisen lisäksi myös ympäristössä olevat häiriöt, kuten muut koirat. Vaikka koira osaisi kotona ottaa täydellisen katsekontaktin, häiriössä kriteeriä palkan saamiseksi kannattaa hetkellisesti taas laskea. Tällöin varmistetaan onnistuneiden toistojen saaminen ja näin haluttu käytös vahvistuu.



5. Harjoituksen määrä
Vaikka koira onkin nopea oppimaan, vaatii sujuva ja varma käytös paljon onnistuneita toistoja taustalleen. Koirat osaavat luonnostaan vain niille luonnollisia käytöksiä, kaiken muun joudumme niille opettamaan. Kun koira osaa käytöksen helpossa ympäristössä, pitää se niin sanotusti yleistää, eli käytöstä pitää harjoitella eri paikoissa erilaisilla häiriöillä. Mitä enemmän käytät tähän aikaa, sitä varmemmin sinulla on koira, joka todella osaa ne käytökset joita siltä vaaditaan. Muista, että voit vaatia koiralta vain sen mitä se osaa!



Palkitseminen palkitaan

Vaikka palkitsemiseen perustuva koulutus voi tuntua työläämmältä kuin nopeasti, mutta hetkellisesti, toimiva rankaiseminen, on pitkällä tähtäimellä palkitseminen kannattavampi vaihtoehto niin koiran kuin omistajankin kannalta. Tämän hetken tieteellisten tutkimuksien ja niiden tulosten mukaan, positiviinen vahvistaminen on tehokkaimpia tapoja kouluttaa eläimiä. Palkitsemiseen perustuva koulutus lisää koiran omaa motivaatiota ja vahvistaa tietysti haluttuja käytöksiä, mutta lisäksi se edistää koiran yleistä hyvinvointia. Positiivinen vahvistaminen ei missään nimessä ole sallivaa, eikä koira saa tehdä mitä se haluaa. Koiralla on rajat ja säännöt, mutta niissä pysyminen tehdään koiralle kannattavaksi palkitsemisen avulla. Koiralla ei tällöin ole syytä käyttäytyä niin sanotusti huonosti.


             Koulutusmenetelmien käyttö näkyy yleensä parhaiten koirien suoritusvarmuudessa. Kun koira on oppinut, että ihmisen kanssa toimiminen on hauskaa ja kannattavaa, se hakeutuu ohjaajansa läheisyyteen eikä pyri välttelemään sitä. Rankaisuilla koulutettu koira tottelee, koska sillä ei ole muuta vaihtoehtoa. Palkitsemalla koulutettu koira tekee, koska se on oppinut sen kannattavaksi. Mitä palkitsevampaa koiralle on toimia ohjaajansa kanssa, sitä vähemmän se välittää kaikesta muusta ympärillä tapahtuvasta. Palkitsemisen vastakohdaksi mielletään rankaiseminen, vaikka oikeasti se on palkkaamatta jättäminen. Taitava kouluttaja osaakin siis pelata palkkaamisen ja palkkaamattomuuden välillä. Palkitsemista voi ajatella rahan laittamisena pankkiin; mitä suurempi saldo, sitä todennäköisemmin koira käyttäytyy toivotusti.

             Jotta koira oppisi halutut käytökset vahvoiksi tarvitaan useita toistoja. Ei kymmeniä, eikä edes satoja, vaan tuhansia. Pikaratkaisut ovat hyvin harvoin kannattava vaihtoehto, vaikka ne ehkä houkuttelevatkin helppoudellaan. Koiran koulutus vaatii pitkäjänteisyyttä, johdonmukaisuutta, rauhallisuutta sekä huumoria. Menestys ennen työtä tulee vain sanakirjassa.