Hevosen tasapaino

Tiedätkö sen tunteen, kun ruuhkabussissa horjahdat auton lähtiessä liikkeelle? Tai astut jalallasi harhaan rappusissa? Vastaavanlaisia tilanteita tapahtuu meille päivittäin; meinaamme menettää tasapainomme, mutta refleksinä korjaamme asentoamme, jotta pysyisimme pystyssä. Entä kuinka kehomme reagoi seisoessamme kahdella tai yhdellä jalalla, entä tasapainolaudan päällä? Hevosillekin tasapainoaisti on tärkeä ja joka päiväinen asia. Miten tasapaino vaikuttaa hevoseen ja miten se vaikuttaa ratsastukseen, sitä pohdimme seuraavaksi.

Tasapaino ja sen merkitys

”Tasapaino tarkoittaa yleisesti tilaa, jossa eri suuntiin vaikuttavat muutosta aiheuttavat tekijät kumoavat toisensa.” (Wikipedia). Asentoa ja liikettä aistivia reseptoreita on hevosilla lihaksissa, ihossa, nivelissä sekä jänteissä. Reseptoreiden tehtävänä on tunnistaa, missä asennossa nivel on ja mihin suuntaan se liikkuu, tunnistamisen jälkeen ne lähettävät tiedon aivoille. Tämän lisäksi sisäkorvan asento- ja liikereseptorit lähettävät tietoja pään asennosta sekä liikkeistä.

Jo vastasyntynyt varsa pyrkii harjoittelemaan pystyssä pysymistä mahdollisimman nopeasti syntymänsä jälkeen. Tässä harjoittelussa varsa muodostaa itselleen vastarefleksin eli korjausliikkeen ja sen opittuaan se kykenee tekemään liikkeen horjahtaessaan. Eli pysymään siis pystyssä vaikka tasapaino horjuisi. Tällainen vastarefleksi on tahdosta riippumatonta ja aivot säätelevät sen voimakkuutta opitusti. Kun esimerkiksi pyydämme hevosta väistämään työntämällä sitä kyljestä, hevosen nojatessa kättä vastaan tapahtuu vastarefleksi; ihminen horjuttaa hevosen tasapainoa, johon hevosen keho reagoi. Korjausliikkeen suuruus vaihtelee tilanteesta ja yksilöstä riippuen, mutta aivoille on tyypillistä korjata liikettä aina vähän yli. Siksi hevosen liike voi käden työntään suhteuttuna vaikuttaa liialliselta.

Tasapaino ratsain

Tasapaino on isossa osassa silloinkin, kun kapuamme satulaan istumaan. Vaikutamme silloin paitsi massallamme myös liikkeillämme (avuillamme) hevosen tasapainoon, joskus auttavasti ja joskus häiritsevästi. Kaikista suurin vaikutus hevosen tasapainoon on ohjasavuilla sekä tuntumalla. Selkeimmin voimme tasapainon menetystä havainnoida tietysti selkeissä tapauksissa, joissa hevonen reagoi esimerkiksi kompuroi. Hevosella voi myös yleisesti olla heikko tasapaino tai ratsastaja voi huomaamattaan häiritä sitä niin paljon, että hevonen alkaa liikkua virheellisesti, sen asento muuttuu epätasaiseksi, se voi puskea, hevonen kuumenee tai vastaavasti ei enää halua liikkua.

Seuraa joskus vapaana liikkuvan hevosen pään sekä kaulan liikkeitä. Näillä kahdella on nimittäin kaikista suurin vaikutus hevosen tasapainoon. Mitä vähemmän ratsastaja kykenee käsillään sekä vartalollaan myötäilemään etuosan liikkeitä, sitä vaikeampi hevosen on itseään tasapainottaa. Jokaisella hevosella on oma tapansa liikkua ja joskus kyseinen tapa voi ratsastajasta tuntua ongelmalliselta, esimerkiksi jos hevonen pitää päätään aina oikealla. Hevoselle tämä vinossa liikkuminen itsessään on tuskin ongelma tasapainon kannalta, vaan vasta ratsastajan alettua korjaamaan hevosen asentoa eli muuttamalla sen tasapainoa, hevonen kokee tilanteen hankalaksi.

Tasapainon löytäminen

Tasapaino kehittyy ja elää koko ajan. Ratsastaja voi auttaa hevosta kehittämään ja löytämään tasapainoaan erilaisilla harjoituksilla, mutta myös muut hevosen elinolosuhteet vaikuttavat. Millaisessa maastossa hevonen liikkuu? Kuinka paljon sillä on tilaa omaehtoiseen liikkumiseen? Missä asennoissa se syö? Onko liikkuminen ratsain, juoksuttaessa tai ohjasajaessa staattista? Pitkäkestoiset harjoitukset ja staattiset asennot eivät kehitä tasapainoa ja siksi mm.apuohjat eivät edesauta tasapainon löytämisessä.

Hevonen on eläimenä etupainoinen, sen ruumiinpainosta 60% on etujaloilla ja loput 40% takajaloilla. Jos siis haluamme vaikuttaa hevosen tasapainoon lisäten sitä, on ensimmäiseksi opetettava hevonen nostamaan etuosaansa ylöspäin. Siksi ajatus ”työnnetään takaa eteen” on jossain määrin harhaanjohtava; mitä enemmän keskitytään vain takaosaan, sitä etupainoisempi hevosesta tulee. Kun hevonen kohottaa etuosaansa ylöspäin, tulee takaosa niin sanotusti alle jo pelkästään fysiikan lakien ansiosta. Monesti opetetaan, että hevosta eteen ratsastamalla voidaan auttaa sen takajalkoja astumaan enemmän alle, jolloin myös sen etuosa kevenee, mikä auttaisi hevosta parempaan tasapainoon. Usein tämä vaikuttaa vain negatiivisesti tahtiin, askelpituuteen, elastisuuteen sekä tasapainoon itseensä. Sama tapahtuu jos hevosta vastaavasti jatkuvasti jarrutetaan. Helpointa on siis opettaa hevonen liikkumaan sellaisessa asennossa, ettei sen tarvitse ottaa tukea ratsastajasta. Kun hevonen saa vapautta edestä ja pääsee liikkumaan kevyellä, pehmeällä ja joustavalla tuntumalla, löytää se oman tasapainonsa.

Lähteet
Tuire Kaimio Hevosen kanssa
Minna Lindström&Jaana Pohjola Hevostaitokoulu
Tonja Dausend The Horse's Balance