Päätin koota tähän tekstiin
muutamia yleisimpiä myyttejä liittyen koiriin ja niiden
käyttäytymiseen. Nykyään on tarjolla paljon tutkittua tietoa
koirien käyttäytymisestä, mutta silti vanhat uskomukset elävät.
Tiedekkään ei ole erehtymätöntä, mutta tällä hetkellä se on
tehokkain keino saada uutta tietoa sekä testata käsitysten
paikkansapitävyyttä. Vanhat uskomukset pohjaavat useimmiten
susitutkimukseen, joka suoritettiin 1940-luvulla. Tutkimus antoi
virheellistä tietoa niin susien kuin koirienkin lajityypillisestä
käyttäytymisestä, mutta jätti jälkeensä ajattelumallin, johon
ihmisen on helppo takertua.
1. Koira hyppii omistajaansa vasten
- eli se yrittää dominoida
Selitys: koirat hyppivät tervehtiessään, koska yrittävät päästä nuolemaan ihmisen huulia. Huulten nuoleminen kuuluu koiran lepyttelysignaaleihin. Niin kutsutut lepyttelysignaalit voivat toimia lähestymis-,pakenemis- tai välttämiskeinoina; signaaleja käytetään keinona päästä ystävälliseen kosketukseen toisen yksilön kanssa.
Ellei koiralle opeteta toista tapaa toimia ihmistä tervehtiessä, ei-toivottu käytös vahvistuu. Jo pienelle pennullekin kannattaa opettaa, että tervehtimisessäkin maltti on valttia.
- eli se yrittää dominoida
Selitys: koirat hyppivät tervehtiessään, koska yrittävät päästä nuolemaan ihmisen huulia. Huulten nuoleminen kuuluu koiran lepyttelysignaaleihin. Niin kutsutut lepyttelysignaalit voivat toimia lähestymis-,pakenemis- tai välttämiskeinoina; signaaleja käytetään keinona päästä ystävälliseen kosketukseen toisen yksilön kanssa.
Ellei koiralle opeteta toista tapaa toimia ihmistä tervehtiessä, ei-toivottu käytös vahvistuu. Jo pienelle pennullekin kannattaa opettaa, että tervehtimisessäkin maltti on valttia.
2. Koira vetää hihnassa
-eli se haluaa pomottaa
Selitys: koira on oppinut vetämisen kannattavaksi tavaksi liikkua hihnassa. Ongelma ratkeaa opettamalla koiralle toisenlainen tapa liikkua hihnassa. Rankaiseminen vetämisestä on turhaa; palkkaamalla koiraa toivotusta tavasta liikkua saadaan lenki mukavaksi molemmille osapuolille.
3. Koira rähisee muille koirille
-koira haluaa isotella ja/tai se luulee olevansa pomo
Selitys: useimmiten rähinän takana on pelko, kipu tai turhautuminen. Toisia koiria pelkäävä tai jännittävä koira voi kokea, ettei hihnaan kytkettynä pysty itse kasvattamaan etäisyyttä tilanteeseen (pakenemaan), jolloin se puolustautuu haukkumalla, eli karkottamalla toista koiraa kauemmas. Kipu voi saada koiran puolustautumaan, vaikkei sillä hetkellä tilanteessa todellista uhkaa olisikaan. Turhautumisesta johtuva rähjääminen syntyy, kun koira kiihtyy toisesta koirasta, mutta sitä estetään pääsemästä kyseisen koiran luokse. Rähinän pois kouluttamiseksi pitää siis ensin selvittää, mikä käytöstä motivoi. Todellisuudessa tunteiden tunnistaminen ja jaottelu ei ole niin mustavalkoista – käytökseen voi yhtä aikaisesti vaikuttaa useampi tunnetila.
4. Koira nylkyttää ihmisiä ja/tai
muita koiria
-koira pyrkii alistamaan
Selitys: nylkyttäminen voi olla osa seksueelista käyttäytymistä tai sen harjoittelua, eikä se liity millään tavoin johtajuuteen. Monet koirat helpottavat voimakkaita tunteita, kuten stressiä, innostusta, turhautumista tai ahdistusta nylkyttämällä. Näihin tilanteisiin koiralle voidaan opettaa toinen tapa tunteiden lievittämiseen.
5. Koira pissaa sisälle
-se osoittaa mieltään
Selitys: koira ei kykene osoittamaan mieltään, sen aivot eivät ole tarpeeksi kehittyneet näin rationaaliseen ajatteluun. Pissaamisen takana on useimmiten stressi; vieraiden kyläily, muutto uuteen kotiin, toisen koiran vierailu kodissa ja muut vastaavanlaiset tilanteet voivat aiheuttaa sen, että koira tekee tarpeensa sisälle, sillä stressi kiihdyttää aineenvaihduntaa. Muita syitä yht'äkkisten sisäsiisteys ongelmien takana voi olla esimerkiksi kipu tai jokin sairaus.
-koira pyrkii alistamaan
Selitys: nylkyttäminen voi olla osa seksueelista käyttäytymistä tai sen harjoittelua, eikä se liity millään tavoin johtajuuteen. Monet koirat helpottavat voimakkaita tunteita, kuten stressiä, innostusta, turhautumista tai ahdistusta nylkyttämällä. Näihin tilanteisiin koiralle voidaan opettaa toinen tapa tunteiden lievittämiseen.
5. Koira pissaa sisälle
-se osoittaa mieltään
Selitys: koira ei kykene osoittamaan mieltään, sen aivot eivät ole tarpeeksi kehittyneet näin rationaaliseen ajatteluun. Pissaamisen takana on useimmiten stressi; vieraiden kyläily, muutto uuteen kotiin, toisen koiran vierailu kodissa ja muut vastaavanlaiset tilanteet voivat aiheuttaa sen, että koira tekee tarpeensa sisälle, sillä stressi kiihdyttää aineenvaihduntaa. Muita syitä yht'äkkisten sisäsiisteys ongelmien takana voi olla esimerkiksi kipu tai jokin sairaus.
- Koira ei tottele käskyjä
-se haluaa pelleillä tai se ei halua kuunnella
Selitys: koira ei osaa vaadittua käytöstä tarpeeksi hyvin tai tilanne on sille muutoin liian vaikea. Voimme vaatia koirilta vain sen, minkä olemme sille kouluttaneet. Monille koiranomistajille lause ”kyllä se kotona osaa” on valitettavan tuttu. Koirien on helpompi toimia tutuissa, häiriöttömissä tilanteissa ja tiloissa. Kun koira on oppinut halutun käytöksen, tulee se yleistää (tehdä toistoja erilaisissa paikoissa) sekä opettaa koira toimimaan myös häiriössä (esimerkiksi istumaan autoista/koirista/äänistä/hajuista huolimatta).
7. Koira puolustaa ruokaansa/lelujaan/petiään tai muuta sen omaa
-koira ei koe ihmistä johtajana
Selitys: koira kokee puolustamansa asian resurssina, josta se ei halua luopua. Koiralle voidaan opettaa, että ihminen voi tarvittaessa ottaa siltä pois esimerkiksi luun, lelun tai ruokakupin. Vanhanaikaisesti neuvottiin, että koira oppii luopumaan omastaan ottamalla koiralta sen omaa mielivaltaisesti pois. Jos koira oppii, että ihmisen lähestyminen alkaa merkitsemään arvokkaasta asiasta luopumista, alkaa koira helposti puolustaa omaansa. Opettamalla koiralle, että ihminen tuokin kuppiin lisää ruokaa, toisen luun tai lisää leluja, koira oppii, että ihmisen lähestyminen on positiivinen asia, jolloin tarvittaessa voimme ottaa koiralta esimerkiksi vaarallisen esineen pois ilman pelkoa murinasta tai jopa puremisesta.
8. Koira ei saa aloittaa leikkiä eikä voittaa sitä
-koira ottaa johtajan paikan
Selitys: miksi koira ei saisi oma-aloitteisesti aloittaa leikkiä? Leikkiminen parantaa koiran ja omistajan suhdetta, auttaa koiraa purkamaan kiihtymystään ja rentouttaa koiraa. Pentua voi kannustaa puuhailemaan lelujen kanssa; kun pentu leikkii leluillaan, mene mukaan ja aloita leikki pennun kanssa. Tämä voi vähentää esimerkiksi pennun ihmisiin kohdistuvaa puremista; toivotusta leikkimisestä leluilla saa huomiota. Koira ei ajattele leikin voitettuaan olevansa pomo; koirat pitävät vastavuoroisesta leikkimisestä. Meillä on samat perustunteet muiden eläinlajien kanssa; miltä sinusta tuntuisi pelata kaverin kanssa, jonka sinun pitäisi aina antaa voittaa?
9. Koira pitää selättää
-koira alistetaan kuten ne laumassa tekisivät
Selitys: koirat eivätkä edes sudet selätä toisiaan. Koiraa ei voi laittaa alistumaan, vaan eläin kierähtää selälleen aina vapaaehtoisesti. Ihminen voi tulkita koiran jähmettymisen alistumisena, mutta todellisuudessa koira kokee, ettei mikään auta tilanteesta pois pääsemiseksi, jolloin se lopettaa yrittämisen ja sulkeutuu.
10. Koira ei saa kulkea ovista ennen ihmistä, tulla sohvalle tai syödä ennen ihmistä
-koira ottaa johtajan paikan
Selitys: on totta, että esimerkiksi ovista kulkeminen tai vaikkapa autosta ulos tuleminen ovat asioita, joihin koira kannattaa opettaa odottamaan lupaa. Ei sen takia, että koira luulisi muutoin olevansa perheen pomo, vaan koska ne lisäävät koiran turvallisuutta. Jos koira osaa odottaa takaluukussa lupaa tullakseen ulos, ei se niin todennäköisesti karkaa paikalta heti takaluukun auettua. Ei ole mitään syytä miksi koirat eivät voisi nukkua sohvalla tai sängyssä, jos omistaja niin haluaa; jokainen perhe päättää itse, mitä koiran toivotaan tekevän ja mitä ei. Kaksi eri lajia eivät laumaudu keskenään ja näin ollen koira ja ihminen eivät voi muodostaa laumaa. Siksi koira ei pyri käytöksellään pääsemään niskan päälle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti